Faktaa tontista:
Kokoa 1,9 ha, korkeuseroa pitkällä tontillamme noin 35 m, tontin yläreuna noin 220 merenpinnasta.
Ajatuksissamme oli rakentaa talo joskus tulevaisuudessa epävarman työtilanteen takia. Koimme kuitenkin tärkeäksi perustaa tontillemme jonkinlainen tukikohta. Sopiva leiripaikka löytyikin helposti tontin yläreunasta. Sinne alkoi käsivoimin nousta laavu, jonka rakentamista jatketaan kunhan aikaa löytyy. Teimme pienimuotoista maisemointia, hakkasimme halkoja, pystytimme vanhan teltan (lähinnä lapsia varten), keräsimme mustikoita, paistoimme ahkerasti makkaraa ja aloimme pikkuhiljaa haaveilla tiestä. Kannoimmehan kaikki varusteet ja aika usein poikamme polkua pitkin leiripaikalle, yli 200m rinnettä ylös. Samalla kuitenkin tiedostimme, että tie poistaisi erämaisen tunnelman tontiltamme.
Loppukesästä teimme kaupat harvennushakkuusta. Yli 30-vuotiasta kuusikkoamme ei koskaan ollut harvennettu eikä aluskasvillisuutta juurikaan ollut vähäisen valon takia.
Samoihin aikoihin aloimme tarkentaa omia haaveitamme ja tarpeita talon suhteen. Ajatus talopaketista oli vahvistunut mieliimme, mutta talotoimittajien malleissa oli aina jotain, mitä emme kokeneet omaksi. Vähitellen varmistui myös haluamamme rakennusmateriaali; hirsi. Massiivihirsi olisi ollut mieluisin vaihtoehto, mutta meille liian kallis, ellei olisi käännytty itänaapurin puoleen. Harkitsimme vanhan hirsikehikon siirtämistä, mutta tämä vaihtoehto olisi ollut kohtuuttoman työläs. Pyöröhirsi taas sopi mielestämme paremmin loma-asuntoihin. Lamellihirsi askarrutti meitä paljon, halusimmehan rakentaa mahdollisimman perinteisellä tavalla. Tarvitsimme vahvistusta kyseisen materiaalin hyvyydestä, koska mielestämme uusi tapa ei aina ole hyvä tai kestävä tapa rakentaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti