Kansallisromantiikan aikaiset taiteilijakodit innoittivat meitä talosuunnittelussa. Tontin jylhä sijainti sai meidät haaveilemaan tontille sopivasta, näyttävästä talosta, joka kuitenkin olisi budjettiimme sopiva.
Halusimme tehdä talon paksusta lamellihirrestä ilman lisäeristystä, jotta se olisi mahdollisimman perinteisellä tavalla tehty. Aluksi lamellihirren liimaukset arveluttivat meitä hirren hengittävyyden kannalta. Ymmärsimme lopulta lamellihirressä yhdistyvän hirrelle hyviä ominaisuuksia eli painumattomuuden ja halkeilemattomuuden. Hengittävyyskin selitettiin meille järkeen käyvällä tavalla. Ilmankosteus ei mene liimapinnan läpi, vaan imeytyy noin 5 cm syvyyteen hirressä, josta se sitten myöhemmin palautuu ympäristöön.
Halusimme tilavan tupakeittiön ja sinne isot ikkunat, joista voi ihailla ympäröivää luontoa. Iso terassi oli mukana omissa luonnoksissamme alusta asti. Emme halunneet monimuotoista pohjaa, erkkereitä tms. Huoneiden sijoittelusta toiveenamme oli mm. makuuhuoneiden sijainti aamuauringon puolelle, jolloin ne olisivat iltaisin viileämpiä.
Tuulivoima kiinnosti meitä ja aloimme pikkuhiljaa opiskella aiheeseen liittyvää tietoutta.
Aloimme kokoamaan kirjaa meitä miellyttäneistä talomalleista, sisustusideoista ja asioista, jotka tuntuivat talosuunnittelussa tärkeältä. Kun saimme tarjouksen, laitoimme talomallin kuvat kirjaan ja lisäsimme kommentit, mikä oli hyvää ja mikä huonoa. Kaappien uumenista löytyi muutama vuosikerta sisustuslehtiä, joiden kuvia liimailimme ahkerasti kirjaan.
Kilpailutimme monet hirsitalovalmistajat ja huomasimme nopeasti suuret hintaerot yritysten välillä. Talopakettien vertailu tuntui hankalalta, koska toimitussisällöt vaihtelivat paljon. Jotkut yritykset hinnoittelivat itsensä ulos heti alkuvaiheessa. Kuten jo aiemmin mainitsimme, omanlaista hirsitalomallia ei tahtonut löytyä millään. Käydyissä neuvotteluissa puhuimme vuodesta 2010 aikaisimpana mahdollisena rakennusvuotena. Paikallisen hirsitoimittajan luona ajatuksemme kuitenkin muuttuivat. Hänellä olisi tarjota yhdessä suunniteltu, toiveidemme mukainen hirsirunko hyvään hintaan. Ehtisimme sittenkin rakentamaan vuonna 2009, koska löysimme myös pääsuunnittelijan.
Tien saaminen tontille alkoi tuntua entistäkin ajankohtaisemmalta. Olimme ajatelleet, että tie seuraisi tekemäämme polkua ylös, mutta maastoa raivatessa huomasimme kallion olevan pinnassa, ja tie muutti muotoaan. Metsän raivaus eli puiden kaato, niiden kasaaminen sekä kuljetus tienvarteen oli oma urakkansa, joka saatiin päätökseen juuri ennen kaivinkoneen saapumista ensilumen sadettua jo maastoon.
